Lihavuuslääkkeistä keskustellaan tällä hetkellä paljon. Mutta kuka on tyypillinen lihavuuslääkkeen käyttäjä Suomessa?
Suomessa lihavuuslääkkeen käyttäjä on useimmiten ihminen, jolla on lihavuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä terveysongelmia. Kyse ei ole Hollywood-henkisestä, ulkonäkökeskeisestä laihduttamisesta, vaan lääketieteellisesti perustellusta hoidosta.
Käyttöaiheet tunnetaan hyvin:
- BMI vähintään 30 kg/m²
- tai BMI vähintään 27, kun mukana on lihavuuteen liittyvä terveysongelma
Näiden kriteerien pohjalta lääkehoitoa harkitaan ja käytetään.
Taustalla usein pitkä painonhallinnan historia
Tyypillisellä käyttäjällä on takanaan paljon kokemusta painonhallinnasta ja laihduttamisesta. Usein on onnistuttu pudottamaan painoa – joskus huomattavastikin. Itsekuria ja tahdonvoimaa siis löytyy!
Haasteena on kuitenkin se, että tulos ei ole pysynyt ja syyt tälle löytyvät ihmisen fysiologiasta:
- aineenvaihdunta hidastuu
- nälkähormonin eritys voimistuu
- kylläisyyshormonin vaikutus heikkenee
Keho alkaa puolustaa aiempaa, suurempaa painoa ja pyrkii kaikin keinoin palaamaan siihen. Tämä ei ole heikkoutta, vaan biologiaa.
“Tästäkö tuntuu olla ilman jatkuvaa nälkää?”
Kun lääkehoito aloitetaan, moni kuvailee kokemusta yllättäväksi – jopa hämmentäväksi.
Yhtäkkiä ei olekaan jatkuvaa nälkää tai jatkuvaa ruokaan liittyvää hälyä mielessä.
Moni sanoo:
“Tästäkö se tuntuu, kun syöminen ei hallitse koko ajan ajatuksia?”
Kun syömiseen liittyvä kuormitus vähenee, tilaa vapautuu muille asioille: jaksamiselle, arjelle ja elämälle ylipäätään.
Entä lääkkeen lopettaminen?
Usein lääkehoitoa ajatellaan kuurina: “Käytän hetken ja lopetan sitten.”
Tässä kohtaa on syytä olla varovainen.
Lihavuuslääke auttaa vain niin kauan kuin sitä käytetään. Kun lääkkeen tuoma tuki loppuu, voivat palata:
- voimakas näläntunne
- heikentynyt kylläisyyden tunne
- mielihalut
- tunnesyöminen
- jatkuva ruokahäly
Annosta voidaan kokeilla pienentää, mutta jos syömisen hallinta vaikeutuu ja paino lähtee nousuun, se on usein merkki siitä, että lääkehoidon tukea tarvitaan pidempikestoisesti.
Tavoitteet ovat usein realistisia
Suomalaiset lihavuuslääkkeen käyttäjät ovat yleensä hyvin realistisia.
Joskus tavoitteena on normaalipaino, mutta useimmiten vähempikin riittää.
Tärkeimpiä tavoitteita ovat esimerkiksi:
- jaksamisen lisääntyminen
- toimintakyvyn paraneminen
- terveydentilan koheneminen
Monesti saadaan samalla helpotusta myös muihin lihavuuteen liittyviin sairauksiin.
Kyse on hoidosta, ei oikotiestä
Lihavuuslääke ei ole helppo tie eikä pikaratkaisu. Se on yksi hoitomuoto krooniseen sairauteen, jossa kehon biologia näyttelee suurta roolia.
Kun tämän ymmärtää, myös keskustelu lihavuuslääkkeistä muuttuu inhimillisemmäksi – ja reilummaksi.
Varaa aika ja ota ensimmäinen askel kohti vahvempaa, energisempää ja hyvinvoivaa kehoa. Kun perusta on kunnossa, voit hyvin – ja se näkyy arjessa, jaksamisessa ja olossa.
Jarmo Kaukua
Sisätautien erikoislääkäri ja painonhallintalääkäri
